Välilevyn pullistuma lannerangassa.
Käsittelen tämänkertaisessa blogitekstissä hyvin yleistä selkävaivaa, lannerangan välilevypullistumaa. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 2% ihmisistä kärsii välilevynpullistumista vuosittain. Yleisimpiä pullistumat ovat 30-50 vuotiailla (naisilla kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä) ja tyypillisimmät pullistumakohdat ovat lannerangan kaksi alinta nikamaväliä.
Lannerangan välilevypullistumalla (joskus myös välilevytyrä) tarkoitetaan tilaa, jossa yksi tai useampi selkärangan nikamaväleissä sijaitsevista välilevyistä on työntynyt osittain pois paikaltaan. Pullistunut välilevy painaa yleensä selkärangassa kulkevia hermojuuria ja aiheuttaa kipua selkään ja alaraajoihin.
Kuvailen tässä tekstissä selkärangan perusrakenteen ja selitän, miten välilevyn pullistuma vaikuttaa rangan toimintaan. Kerron myös välilevyn pullistuman tyypilliset oireet ja annan ohjeet selkärangan hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lopusta löytyy lisäksi opastusvideo selän rentouttamiseen.
Välilevyt tekevät selkärangasta joustavan
Ymmärtääksemme välilevyjen merkityksen ihmisen anatomiassa, meidän on tunnettava selkärangan perusrakenne. Selkäranka koostuu päällekkäin ladotuista luista, joita kutsumme nikamiksi. Selkärangan suojassa, nikamien sisään jäävässä tilassa kulkee selkäydin ja siitä lähtee hermoja ympäri kehoa. Välilevyt sijaitsevat nimensä mukaisesti nikamien välissä. Ne kiinnittyvät ylä- ja alapuolella olevan nikamaluun rustoiseen päätylevyyn tuoden joustavuutta muutoin luiseen rankaan. Nikamavälilevyjen tehtävänä onkin toimia sekä selän iskunvaimentimina, että mahdollistaa selkärangan hallittu taipuminen ja kiertyminen.
Välilevyt koostuvat ulkokehästä ja ytimestä. Ulkokehällä on ydintä enemmän kerroksittaisia kollageenisäikeitä, jotka muodostavat välilevyn kuoren. Ydin on sen sijaan hyytelömäinen ja sisältää jopa 86 % nestettä. Välilevyssä kulkee myös hermoja ja verisuonia, mutta ne sijaitsevat ainoastaan välilevyn uloimmissa osassa.
Välilevyn pullistuma, repeämä ja madaltuma
Toisinaan välilevyt vaurioituvat esim. urheilussa tai työssä. Nopeat voimanponnistukset, huonolla tekniikalla tehdyt nostot ja rangan hallitsemattomat kiertoliikkeet ovat tyypillisiä tilanteita, joissa välilevyn pullistuma syntyy. Kun välilevyn kuormitus ylittää sen sietokyvyn, välilevy pullahtaa osittain ulos tai repeää.
Pullistunut välilevy työntyy useinmiten rangasta taaksepäin kohti selkäydintä ja hermoja. Kaikkein yleisimpiä ovat lannerangan kahden alimman nikamavälin pullistumat. Ulos työntynyt välilevy alkaa painaa takanaan kulkevaa selkäydintä ja hermoja aiheuttaen kipua. Revennyt välilevy vuotaa sen sijaan ulos sisältämäänsä hapanta hyytelömäistä ainetta aiheuttaen voimakasta kemiallista ärsytystä ympäröivissä kudoksissa. Oireet ovat molemmissa tapauksissa hyvin samanlaisia: kipua selässä, pakaroissa ja alaraajoissa.
Välilevyt voivat myös madaltua ja kuivua ajan myötä. Tämä liittyy ennen kaikkea ikääntymiseen, mutta myös geeneillä ja yksipuolisella/toistuvalla rasituksella on oma roolinsa asiassa. Kun välilevyjen normaali aineenvaihdunta häiriintyy, niistä tulee alttiimpia pullistumille ja repeämille. Joskus välilevyt pullistuvatkin aivan ilman ulkoista syytä, tällöin taustalla on juuri em. rappeutumisprosessi. Yksittäisistä elämäntapatekijöistä tupakointi lienee merkittävin välilevyille haitallinen asia. Tupakoinnin haitallisuus välilevyille perustuu sen verenkiertoa heikentävään vaikutukseen alueella.
Lihakset muodostavat ”suojajumin”
Selän lihakset reagoivat välileyvn pullistumaan monesti menemällä ns. ”suojajumiin”. Keho yrittää tällä reaktiolla suojella toimimatonta selkärangan osaa luomalla jäykän ”lihaskehikon” selkärangan ympärille. Suojajumi estää rankaa liikkumasta luonnollisesti ja antaa siten keholle aikaa parantua.
Tavallisesti kehon suojareaktio toimii hyvin ja selän jäykkyys alkaa hävitä parin päivän kuluttua. Joskus suojajumi jää kuitenkin päälle pidemmäksi aikaa ja alkaa häiritä kehon normaalia toimintaa sekä välilevyn parantumista. Pahimmillaan kireät selkälihakset aiheuttavat uusia lihaskireyksiä muualla kehossa ja nämä johtavat uusiin vaivoihin.
Suojajumin luonnolliseen häviämiseen voi myös itse vaikuttaa omilla toimillaan. Asian ydin on siinä, että kuntoutujan ei pidä ruveta liian varovaiseksi. Normaali varovaisuus on hyvästä, ethän halua vahingoittaa selkääsi enempää. Liian pitkälle vietynä varovaisuus ja selän liikuttamisen pelko voivat kuitenkin pahentaa selkälihasten spasmeja. Ne saavat henkilön välttelemään selkää aktivoivaa liikuntaa ja joskus myös itse jännittämään tiedostamatta korostuneesti selän lihaksia.
Välilevyn pullistuman oireet
Pullistunut välilevy ei välttämättä oireile lainkaan. Tällaisia oireettomia pullistumia syntyy itse asiassa todella usein ihmisille, emmekä edes huomaa niitä ennen kun ne ovat jo parantuneet itsestään. Luonnollisestikaan oireettomia välilevyn pullistumia ei yleensä diagnosoida, ellei kyseinen henkilö sitten satu käymään jostakin toisesta syystä selkärangan magneettikuvassa.
Toisinaan välilevyn pullistumat ovat kuitenkin kipeitä. Oireilu voi vaihdella kevyestä ja ajoittaisesta lievästä kivusta jatkuvaan kovaan särkyyn. Oireiden voimakkuus riippuu olennaisesti pullistuman/repeämän suuruudesta ja sijainnista.
> Pieni välilevyn pullistuma
Pienten pullistumien kohdalla kipu on usein ajoittaista ja yltyy kovemmaksi vain määrätyissä asennoissa/aktiviteeteissa. Pienet välilevypullistumat paranevat verrattain nopeasti – noin puolella oireet häviävät neljän viikon sisällä ilman erityistä hoitoa.
> Suuri välilevyn pullistuma/repeämä
Kun välilevy on revennyt tai se on pullahtanut isommin pois paikaltaan, on kipu usein kovaa ja heijastuu erityisesti pakaroihin ja jalkoihin. Joissakin tapauksissa esiintyy myös tunnottomuutta ja lihasheikkoutta. Kivut ovat yleensä luonteeltaan jatkuvia ja pahimmissa tapauksissa eivät helpota lainkaan missään asennossa ilman kipulääkkeitä. Suuremmatkin välilevyn pullistumat (sekä välilevyn repeämät) paranevat monesti ilman leikkausta. Konservatiivisen hoidon perustan luovat fysioterapia, kipulääkitys sekä oireita provosoivien aktiviteettien hetkellinen vähentäminen. Joissakin tapauksissa välilevy ei suostu menemään takaisin paikoilleen kuntoutusharjoitteilla – tällöin leikkaus saattaa olla ainoa vaihtoehto.
Kuinka erottaa välilevypullistuma ”tavallisesta” selkäkivusta?
Välilevyn pullistumassa on tiettyjä oireita, jotka erottavat sen ns. tavallisesta selkäkivusta. Haluan kuitenkin heti perään sanoa, että ainoa täysin varma tapa diagnosoida välilevyn pullistuma on mennä magneettikuvaukseen lääkäriasemalle. Tässä antamani erotuskriteerit on tarkoitettu vain ja ainoastaan suuntaa antaviksi vihjeiksi. Älä siis tuijota niihin sokeasti vaan muista käyttää myös tervettä maalaisjärkeä.
1. Kivut heijastuvat alaraajoihin
Yleensä lanneragan välilevypullistumassa kivut kohdistuvat selän lisäksi pakaroihin ja jalkoihin. Alaraajojen kivut ovat hermoperäisiä, eli ne johtuvat siitä, että välilevy painaa hermojuurta selässä. Toisinaan kivut heijastuvat jopa sääreen ja jalkapöytään asti. Pakaraan ja takareiteen heijastuva kipu voi johtua myös piriformis-syndroomasta, joka on täysin lihasperäinen ongelma. Helppo tapa poissulkea piriformis-syndrooman mahdollisuus, on kokeilla piriformisvenytystä.
2. Kivut provosoituvat määrätyissä asennoissa
Istuminen ja paikallaan seisominen pahentavat monesti kipuja. Välilevypullistumasta kärsivä on monesti levottoman oloinen, sillä tämä pyrkii jatkuvasti vaihtelemaan asentoaan kivun välttämiseksi. Myös jalan suorana nostaminen selinmakuulla aiheuttaa yleensä voimakkaan kivun (ns.”suoran jalan nostotesti”).
3. Käveleminen helpottaa kipua
Käveleminen tuottaa liikettä rankaan ja vapauttaa hetkellisesti pinteeseen joutuneita hermojuuria. Tämä helpottaa välilevyperäisiä kipuja.
4. Kivun pitkäkestoisuus ja laajuus
Tavallinen selkäkipu paranee yleensä muutamassa päivässä. Välilevykipu taas jatkuu viikkoja hitaasta paranemisesta johtuen. Vaikka lannerangan pullistumat aiheuttavatkin kipuja pääasiassa alaselkään, pakaroihin ja jalkoihin, ovat ne silti tietyllä tavalla vaikeasti paikannettavissa. Kipu tuntuu olevan ”vähän kaikkialla”, eikä sitä voi esimerkiksi paikallistaa yksitäiseen kipeään lihakseen.
Välilevyn pullistuman hoito
Kuten sanoin, pienet välilevyn pullistumat paranevat yleensä itsestään. Myös suuremmat pullistumat/repeämät voivat parantua itsestään, mutta ne edellyttävät useinmiten kuitenkin fysioterapiaa ja muita tukitoimia, jotta välilevy saadaan takaisin paikoilleen ja kuntoon. Oikea hoito vaatii asiantuntemusta ja potilaan tutkimista. Yhtä ja samaa ohjetta ei voi antaa kaikille välilevyvaivaisille, koska pullistuman nikamaväli ja pullistuman suunta vaikuttavat olennaisesti kuntoutustekniikoihin.
Edellä mainituista syistä, en lähde antamaan mitään täsmällisiä kuntoutusharjoitteita tässä blogitekstissä. Sen sijaan olen koonnut koonnut 12 kohdan ohjeiston, jota noudattamalla voit parantaa selkärankasi yleistä hyvinvointia – olit sitten terveselkäinen tai kuntoutuja.
- Keskivartalo kuntoon: keskivartalon lihakset (erityisesti poikittainen vatsalihas) muodostavat kehon ”korsetin”, joka tukee selkärankaa. Keskivartalon lisäksi kannattaa pitää huolta myös pakaroiden ja reisien lihaskunnosta, nämä vaikuttavat merkittävästi hyvän ryhdin ylläpitoon. Vahva alavartalo tekee myös oikeanlaisen nostotekniikan käyttämisen helpommaksi.
- Painonhallinta: ylipaino rasittaa nikamia ja altistaa kipuherkkyydelle, joten painonhallinta on tärkeä osa selästä huolehtimista.
- Juo paljon vettä: välilevyt sisältävät runsaasti nestettä ja tarvitsevat sitä pysyäkseen terveinä.
- Lisäravinteet: toisinaan lisäravinteista voi olla hyötyä. Esim. omega-3 rasvahapot ja kurkuma vähentävät kehon tulehduksia. Kummankin syöminen voi olla järkevää varsinkin silloin kun välilevy on jo vaurioitunut ja selässä on tulehdustila. Glukosamiini ja kondroitiini puolestaan vaikuttavat rustojen ja nivelten hyvinvointiin. Joidenkin tutkimusten* mukaan näiden syöminen voi ehkäistä tai hidastaa välilevyjen rappeutumista. Lisäravinteita ei pitäisi lähtökohtaisesti syödä lääkkeiden kanssa. Jos sinulla on säännöllinen lääkitys, tarkistathan lääkäriltäsi lisäravinteiden yhteensopivuuden.
- Lopeta tupakointi: tupakointi supistaa verisuonia ja heikentää näin välilevyjen aineenvaihduntaa.
- Työergonomia haltuun: työasentojen ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä vietämme suuren osan ajastamme töissä. Jos istut toimistossa 8 tuntia päivässä, suosittelen hankkimaan sähköpöydän, jotta voit työskennellä välillä seisaaltaan. Mikäli työsi on fyysisempää sorttia, huolehdithan oikeista nosto- ja kantotekniikoista suojellaksesi selkääsi.
- Jaksota rasitusta: tämä liittyy myös edelliseen kohtaan. Jaksota kaikkia työ- ja vapaa-ajan aktiviteetteja. Älä istu pitkiä aikoja yhteen putkeen, vaan nouse välillä ylös ja liikuttele kehoasi. Sama logiikka pätee kaikkeen tekemiseen: jos haravoit pihaa, pidä välillä taukoja ja vaihda sitten haravointipuolta.
- Liikunta hellii selkää: selkävaivaisen ei pidä missään nimessä jäädä makaamaan sänkyyn. Liikkumattomuus pahentaa pitkässä juoksussa ongelmaa. On hyvä lähteä kävelylle tai uimaan, vaikka selkä tuntuisikin jäykältä ja aluksi liikkuminen tuottaisi hieman kipua. Älä ymmärrä tätä väärin: tarkoitus ei ole provosoida kipuja. On hyvä välttää kaikkea sellaista liikuntaa, joka selvästi pahentaa oireita. Esimerkiksi juokseminen, hyppiminen ja selän taivuttelu/kiertoliikkeet voivat olla alkuvaiheessa huono idea. Pieni alkuaristelu ei kuitenkaan ole syy jättää liikuntaa kokonaan tekemättä.
- Nostotekniikat kuntoon: tätä ei voi painottaa liikaa. Älä nosta selälläsi! Kun nostat esineen maasta, kyykisty ensin mahdollisimman alas ja pidä selkä suorana (älä päästä pyöristymään), jännitä syvät vatsalihakset selkärangan suojaksi ja tee nosto sitten hallitusti ensin jalkojen ja pakaroiden lihaksilla, ja sitten (vasta liikkeen loppuvaiheessa) selän lihaksilla. Esineitä laskettaessa sama tekniikka toistetaan toisin päin: kyykistyt ensin alas, pidät selän ja vatsan tiukkana ja hyvässä ryhdissä. Vasta liikkeen loppuvaiheessa selkä kumartuu hieman eteenpäin ja päästät esineestä irti.
- Vältä liikaa istumista: Pitkä istuminen kiristää lonkankuokistajia ja takareisiä. Molempien kiristyminen lisää lannerangan kuormitusta. Istuminen huonossa asennossa pyöristää myös rankaa ja aiheuttaa välilevyille paineen työntyä pois paikaltaan.
- Hieronta nopeuttaa paranemista: hieronnalla voidaan ennen kaikkea aukaista välilevypullistuman ympärille syntyneitä lihasjumeja. Tämä puolestaan vilkastuttaa alueen verenkiertoa parantaen samalla välilevyjen verenkiertoa. Hieronta auttaa myös pitämään ryhdin kunnossa. Näin pullistuman tuottamat ”suojajumit” eivät pääse aiheuttamaan uusia liikuntaelinvaivoja.
- Rentouttamisharjoitukset: selän rentouttamisharjoitteet auttavat lepuuttamaan selkää ja antamaan samalla pienen kivuttoman hetken välilevysärkyjen keskellä. Tämä on tärkeää varsinkin henkisen jaksamisen takia, sillä jatkuvien kipujen kanssa eläminen voi olla välillä todella haastavaa. Jatkuva kipu on todella stressaavaa ja ajaa autonomisen hermoston pitkässä juoksussa epätasapainoon.
Jos kärsit välilevyn pullistuman aiheuttamista kivuista, voit tulla turvallisesti hierontaan. Hieronnalla ei voida suoraan korjata välilevyongelmaa, mutta sillä voidaan helpottaa oireita ja ylläpitää selän hyvinvointia.